Sitten pääsikin suunnittelemaan miten nuo verhot käytännössä toteuttaisin. Yhden magneettiriman jätin pois omista verhoistani Ikean verhoihin verrattuna, että sain leveämpää verhoa ikkunan yläosaan. Sain siten kuviotakin vähän enemmän esiin. Olin aika yllättynyt, että nuo verhot onnistuivat ihan oikeasti! Lähdin tietysti sillä asenteella, että helpothan nuo on tehdä, vaikka takaraivossa tykyttikin pieni epäilys. En kuitenkaan ole hirveästi ommellut yläasteen kässäntuntien jälkeen. Jos ei oteta huomimoon pieniä vaatteiden korjauksia, hyvin harvoin.
Verhoissa on siis kolme rimaa joissa on magneetit, joiden avulla verho nostetaan tavallaan laskoksille ylös (Kuvissa näkyykin nuo eri variaatiot miten verho voi ikkunassa olla). Laskokset ei ole näissä kuitenkaan niin hirveän muhkeat mitä perinteisissä laskosvehoissa. Niinpä ilme on peruslaskosverhoa huomattavasti enempi omaa silmää miellyttävä. Peruskappaan verrattuna taas pidän siitä ajatuksesta, että verho on mahdollista myös sulkea koko ikkunan eteen, en nimittäin yhtään pidä sälekaihtimien ulkonäöstä. Olenkin ihan miettinyt, että olisiko kamalaa jos vain repisin ne irti ikkunoista.
Tiedä vaikka innostuisin ompelemaan enemmänkin näiden verhojen jälkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti